Istuimme Nuuksion Swinghillin kahvilassa vanhassa hirsimökissä Roope Tonterin kanssa, kun hän jakoi tarinoita urastaan, nykyisistä hommistaan ja näkemyksistään lumilautailun tilasta.

Ura huipulla ja päätös uudesta vaiheesta   

Roopen ammattilaisura päättyi noin kolme vuotta sitten, jonka jälkeen elämä on jatkunut yrittäjänä ja metsurina. “Aika työntäyteistä tässä on ollut, että ei ole hirveästi tarvinnut miettiä, mitä tekee. Päättää vaan, mihin työmaalle menee – ihan yrittäjän arkea,” Roope kertoo kahvikupin äärellä. 

Roope lopetti ammattilaisuran viimeisen kuvausreissun jälkeen, ja samoihin aikoihin matkustusrajoitusten myötä sponsorisopimuksetkin päättyivät. “Ehkä mä tästä jään jo eläkkeelle, siellä on kuitenkin junioreita tulossa, joten panostakaa mieluummin niihin,” Roope muistelee sanoneensa.

"Metsätöitä ja kevyttä koneurakointia"

Metsurin opinnot Roope oli aloittanut jo aktiiviuransa aikana, mutta kiireen vuoksi niiden loppuun vieminen oli lykkääntynyt. Nyt hänellä on tutkinto taskussa ja omaa metsääkin on kertynyt matkan varrella. “Mä oon kyllä semmoinen sekatyömies,” Roope kuvailee. Talvella hän rakentelee parkkeja, suorittaa lumetuksia, traktori- ja latutöitä Kouvolan Mielakassa ja kesäisin suurimman osan ajastaan hän käyttää puiden istutuksiin, metsänraivaukseen sekä muihin metsätöihin.

Vaikka kaipaus kuvauksiin ja kilpailemiseen on edelleen olemassa, Roope viihtyy hyvin nykyisissä hommissaan. Hän arvostaa sitä, ettei ura päättynyt kuin seinään, ja siirtyminen metsätöihin sujui luontevasti. 

Toissa keväänä Roope teki kuitenkin pienen paluun kilpailemiseen, voittaen SM-kilpailuissa pronssia Big Airista, Slopestylesta ja Pipessa.“Big Airissa ja Slopestylessä mulla ei oo SM-kultaa, Pipessa on, niin en tiiä pitääkö tässä vielä vetää liivit niskaan” Roope nauraa. “Omat laskupäivät jäävät nykyään vähemmälle, mutta kun on mukana rinnetoiminnassa ja parkkien rakentamisessa, niin olen edelleen osa sitä,” Roope lisää.

Kotiprojektit ja parkkirakentaminen

Roopen mökillä ja kotitilalla on nähty monenlaisia rakennelmia, kuten miniramppi jäällä, jääsnowpark, jääsauna, järvessä kelluva isompi ramppi spinellä ja saunalla, takapiha parkki, mini puussa ja kaksi pienempää kelluvaa ramppia.

Roope paljastaa mahdollisesti suunnittelevansa pientä, ehkä hieman Cabin Fever -tyylistä leffaprojektia omalla kotitilallaan vielä tämän vuoden aikana, mikä voisi innostaa muitakin vastaavaan rakenteluun. “Olen jo vähän pukkinut lumia ja tehnyt alustavia valmisteluja,” hän kertoo, vaikka projekti on vielä omakustanteinen ja aika sekä rahoitus ovat hieman kortilla.

Roope on aina rakennellut parkkia Mielakassa. Maailmalla tuli välillä korjattua myös nokkia itselle sopiviksi, kun kuvattiin videopätkiä, Roope kertoo. Sitten kun ParkWorksin Mauno kysyi Roopea mukaan Swinghillin parkkiprojektiin, hän oli heti mukana.

“Joku juttu siinä on, mutta on toi lumen lykkiminen ihan mukavaa hommaa,” Roope nauraa.

Lumilautaskenen nykytila ja vastuullisuus

Kun pyydän Roopea kommentoimaan Suomen ja yleisesti lautaskenen nykytilaa, hän vastaa:

“Jaa mä oon niin vähän ite nykyään skenessä", vaan keskittyy enemmän harrastuspaikkojen rakentamiseen. Hän iloitsee kuitenkin siitä, että suomalaiset laskijat menestyvät maailmalla ja mainitsee nuoren lupaavan laskijan Telma Särkipajun.

Roope kertoo, että lumilautailun ilmapiiri on muuttunut vakavammaksi hänen kilpauransa aikoihin verrattuna. Hän näkee kehityksen terveempään suuntaan, mutta samalla kaipaa takaisin rennompiin hetkiin. “Nykyään kun FIS hallinnoi kisoja, se ei oikeastaan huomioi lajikulttuuria”. Edustaako se kuitenkaan lumilautailua ja sen henkeä niin vahvasti, Roope pohtii.

Kahdet olympialaiset käyneenä (Venäjä ja Etelä-Korea) Roope kertoo, että “rehellisesti sanottuna ei mulla nyt niin hauskaa siellä ollut” ja toivoo enemmän vastuullisuutta lumilautailumaailmaan. “Kun paikalliset on häädetty, että me voidaan tulla tekemään sinne show:ta, laittaa kyllä ajattelemaan kuinka likaista se touhu on. Suurimmaksi osaksi ihmiset kuitenkin katsovat kisoja tv:stä, niin miksi tuhota kulttuuria yksien kisojen takia? Onko se kaikki sen arvoista?", Roope pohtii?

Hän haastaakin alan toimijat ja urheilijat ottamaan vastuuta ja muuttamaan käytäntöjä. “Jos urheilijat alkavat vaatimaan, niin pakkohan sen organisaationkin alkaa muuttumaan,” Roope kannustaa.

Huimat temput ja lumilautailun progressio

Miettiessään lumilautailun progressiota, Roope jakaa näkemyksiään nykyisistä tempputrendeistä ja kilpailusäännöistä. Hän korostaa, että liialliset säännöt eivät kuulu lumilautailuun. “Lumilautailuun tai suksipuolelle ei saisi tuoda liikaa sääntöjä,” Roope sanoo.

Hypyissä Roopen mielestä tuomarilinjausta pitäisi muuttaa luovempaan ja tyylikkäämpään suuntaan ja niistä sitten palkittaisiin. Ei pelkästään isoja spinnejä helpoilla grabeillä vaan esim. backside 1000° -bring-backin tyylisiä. Mutta kun kisatempuilla pärjää kisoissa, kuka olisi valmis tinkimään sijoituksistaan luovemmilla tempuilla, Roope pohtii.

Reilitempuissa taas on menty Roopen mukaan oikeaan suuntaan. Kun Roope aikoinaan teki MM-kisoissa frontside bluntslide ja 630° ulos, niin se ei siihen aikaan ollut kuin pelleilyä. Nykyään kun reileistä pyöritään 720/900° ja tullaan myös tuplavolteilla ulos, niin se on siistiä ja sitä tuomarit myös arvostavat.

Slopestyle-radan hän näkisi mielellään monimuotoisempana, sisältäen erilaisia muotoja, kaaria ja cornereita, ehkä qp:n. Silloin osallistujat joutuisivat muuttamaan laskutyyliään myös niihin sopivaksi.

Roope haluaisi myös pipeen takaisin pakolliset suorat temput ja alley oopit, jotta saadaan vaihtelua voltteihin ja spineihin.

Top 5 laskijat ja parkit

Roopen suomalaiset Top 5 -laskijat (satunnaisjärjestyksessä) tällä hetkellä ovat Kiri Rikkilä, Telma Särkipaju, Rene Rinnekangas, Henna Ikola ja Ville Jukola. 

Roopen mukaan parhaat parkit löytyvät Talmasta, Itävallan Absolut Parkista, Coloradon Breckenridgestä, Etelä-Afrikan Lesotosta (epätyypillisestä, mutta mieleenpainuvasta kokemuksesta) ja Japanista, joka on Roopen mukaan "luonnon parkki".

Ammattilaisuran suurimmat saavutukset

Roopen uran suurimpiin saavutuksiin kuuluvat MM-kisat 2013 Kanadassa, jossa hän voitti Slopestylen ja Big Airin kultaa, sekä MM-kisat 2015 Itävallassa, jossa hän saavutti Big Airin kultaa ja Slopestylen hopeaa. Maailmancupissa Roope on saavuttanut mm. Big Airin hopeaa Venäjällä 2008, Slopestylen hopeaa USA:ssa 2013 ja Big Airin kultaa Saksassa 2016.

Tulevaisuuden suunnitelmat

Roopen tulevaisuudensuunnitelmat ovat työn täyteiset, ja hän toivoo myös saavansa enemmän laskupäiviä. Kilpaileminenkaan ei ole ehkä täysin vielä kuopattu, vaan Roope jättää takaoven auki, jospa vielä kuitenkin..

 Vapautta ja hauskuutta

Roope Tonteri, lauitailun monitaituri, jatkaa siis monipuolista elämäänsä nyt enemmän metsän siimeksessä ja yrittäjän arjessa. Vaikka kilpauran päättyminen avasi uusia ovia, lumilautailu pysyy vahvasti osana hänen elämäänsä. Hän toivoo alalta vastuullisuutta, tyylin ja luovuuden arvostusta sekä ennen kaikkea, että lumilautailu säilyttää vapautensa ja hauskuutensa.

Kuvat ylhäältä: Henri Juvonen, alakuva: Jonas Hellén